Vinkkejä sanomalehtien ja mainosten kierrätykseen

Useimmissa kotitalouksissa sanomalehdet ja mainokset heitetään suoraan roskiin vaikka niille voi löytää monenlaisia käyttötarkoituksia lukemisen jälkeenkin.  Helpoin tapa estää mainosroskaa on kiinnittää oveen ’ei mainoksia’ -kyltti. Useimmista lehdistä on nykyään tarjolla verkkoversio ja sähköpostimainokset ovat yleistyneet. Jos kuitenkin haluat vastaanottaa mainospostia, alla monenlaisia vinkkejä sanomalehtien ja mainosten kierrätystä varten:

  1. Aikakauslehtiä voi myydä kirpputorilla. Joskus ihmiset etsivät mielenkiintoisten lehtien vanhoja numeroita. Aikakauslehden voi myös lukemisen jälkeen antaa lahjaksi ystävälle – tällä tavoin ilahdutat lähimmäistä ja lehti ei jää kertakäyttöiseksi.
  2. Askartele kruunuja nitojan tai teipin ja kullanvärisen maalin avulla. Askartelu on hauskaa ja edullista ajanvietettä lapsille ja kruunut sopivat oivasti esimerkiksi kesäsyntymäpäiville.
  3. Kompostoi – jos pihaltasi löytyy komposti, lehdet on helppo kierrättää sen avulla.
  4. Kääri lahjat sanomalehtiin. Miksi ostaisit lahjapaperia kaupasta, kun lahjan voi kääriä sanomalehteen? Tällä tavalla voidaan säästää myös lahjapaperia. Valitse lehti lahjan vastaanottajan mukaan – jos isä työskentelee pörssimeklarina, lahjan voi kääriä Kauppalehteen.
  5. Magneetit – osta magneettilevyä askarteluliikkeestä ja liimaa sanomalehden tekstisivu levyä vasten. Leikkaa sen jälkeen haluamasi muotoisia sanomalehtimagneetteja.
  6. Sanomalehdet muutossa – pakkaa helposti särkyvät astiat ja koriste-esineet sanomalehtiin käärittyinä.
  7. Päällystä kirjat sanomalehdillä. Lehdet voi joko teipata tai kiinnittää kontaktimuovilla kirjojen kansiin. Tämä on käytännöllinen ja hauska tapa päällystää lasten koulukirjat, joita varten pitää ostaa loputtomasti kontaktimuovia.
  8. Maalaa sanomalehtien päälle – vesiväreillä maalatessa sanomalehdistä voi tehdä modernia taidetta. Teksti näkyy maalattujen kuvien tai värien päällä kauniisti.
  9. Vie sanomalehdet ja mainokset koululle tai työväentalolle – paikkoihin, joissa askarrellaan paljon. Niissä usein tarvitaan paperia pöytien suojaamista varten.
  10. Tee sanomalehdistä biojätepusseja. Internetistä löytyy lukemattomia ohjeita, joiden avulla sanomalehdet voi taitella biojätepusseiksi. Kierrätyskeino on erittäin käytännöllinen, koska biojätteet tulee myös kierrätettyä.

Muistathan myös viedessäsi paperia paperinkierrätysastioihin, että kierrätykseen ei useimmiten saa laittaa:

  • märkää/likaista paperia
  • maito- ja mehupurkkeja
  • vahapaperia tai lahjapaperia
  • pahvia, ruskeaa paperia

Kemian vuoden päätöstapahtumassa yli 4200 kävijää

Kemian vuosi huipentui Kemian yöhön Tiedekeskus Heurekassa 2. joulukuuta. Ilmaisessa tapahtumassa oli tarjolla paljon mielenkiintoista ohjelmaa kaiken ikäisille iltapäivästä keskiyöhön asti.

Tapahtumassa tunnelma jatkui tiiviinä loppuun asti. Yleisötavoite oli asetettu kunnianhimoisesti kolmeentuhanteen, mutta kävijöitä oli illan mittaan peräti 4 231. Se on huikea ennätys yhdeksän tunnin tapahtumalle, kertoo Heurekan tapahtumapäällikkö Paula Havaste Kemia-lehden uutiskirjeessä.

Illan aikana käytiin myös huikean jännittävä saippuakuplakilpailun finaali, jonka voittivat 15-vuotiaat Heidi Malinen ja Iida Lehtinen Joensuusta. Kilpailusta voit lukea lisää Kemia-lehden uutiskirjeestä tai näiltä verkkosivuilta.

Luma Sanomat kertoo kemian vuoden valokuvakilpailun tuloksista.

Lue myös Kemian yön tapahtumien kulku tunti tunnilta näiltä verkkosivuilta!

chemistry

Kemian vuoden suunnittelutoimikunnan puheenjohtajalle professori Markku Leskelälle A.I. Virtanen palkinto

A.I. Virtanen palkinto luovutettiin 10.11.2011 Helsingin yliopiston professorille Markku Leskelälle Säätytalolla Helsingissä.

Palkinto myönnetään Nobelin kemianpalkinnon saajan professori Artturi Ilmari Virtasen elämäntyön muistamiseksi tunnustuksena kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimustyöstä.

Markku Leskelä edustaa Suomessa tämän hetken laaja-alaisinta kemian ja materiaalikemian tuntemusta. Hänen nykyinen tieteellinen toimintansa keskittyy materiaalikemiaan, erityisesti ohutkalvoihin sekä vihreään kemiaan, erityisesti organometallikemiaan ja katalyysiin.

Palkinnon myöntöperusteissa kiinnitettiin huomiota myös professori Leskelän laajoihin kansallisiin ja kansainvälisiin tiedeverkostoihin sekä laajaan julkaisutoimintaan. Hän kuuluu tällä hetkellä maamme siteeratuimpien tutkijoiden kärkijoukkoon.

Markku Leskelä toimi akatemiaprofessorina vuosina 2004-2009. Hän on toiminut myös bio- ja nanopolymeerien huippuyksikön varajohtajana, ja ensi vuonna käynnistyy hänen johtamansa atomikerroskasvatuksen huippuyksikkö. Hänen ohjauksessaan on valmistunut 50 tohtoria ja yli sata filosofian maisteria tai diplomi-insinööriä. Professori Leskelän tutkimuksen poikkitieteellisyyttä edustavat yli 60 tutkimusprojektia ohutkalvomateriaalien, katalyysin, synteettisen ja materiaalikemian alalta.

Leskelän tutkimustyön tulokset ovat johtaneet myös lukuisiin käytännön sovelluksiin, ja ovat näin olleet vahvistamassa etenkin suomalaisen atomikerroskasvatusteollisuuden asemaa kansainvälisessä kilpailussa.

Markku Leskelän merkitys ja työpanos Helsingin yliopiston epäorgaanisen kemian osaston tutkimustoiminnan kehittämisessä on ollut huomattava. Tästä kertoo myös Suomen Akatemian suorittama kemian tieteenala-arviointi, jossa hänen johtamansa epäorgaanisen kemian laboratorio sai huippuarvosanat.

Palkintoesitelmässään Markku Leskelä toi esille tutkimusympäristössä tapahtunutta muutosta 1970-luvulta tähän päivään. Esityksessä hän painotti kahta asiaa: rahoituksen muuttuminen ja tutimusympäristön kansainvälistyminen. Vielä 1970-luvulla yritysrahoitusta ei juurikaan ollut, ja sitä valvottiin tarkasti. Nykyään yritysyhteistyö on itsestään selvyys. TEKESin perustaminen 1980-luvulla ja Suomen liittyminen Euroopan Unioniin 1990-luvulla ovat kaksi keskeistä tutkimusympäristöön vaikuttanutta merkkipaalua viimeisimpien vuosikymmenten aikana. Myös Suomen Akatemian rooli on merkittävä riippumattoman tutkimustyön rahoittajana.

Leskelä muistelee, että 1970-luvulla tohtorikoulutettavilla ei vielä ollut juurikaan mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin kongresseihin. Ensimmäinen kongressimatka ulkomaille tehtiin usein vasta väitelleenä tohtorina. Nykyään suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisiä, opetuskieli on englanti, samoin tutkimuslaboratorioiden käyttökieli.

Yliopistojen tutkimusympäristö on muuttunut vuosikymmenten kuluessa ja kemian tutkimus sen mukana. Esityksensä lopussa Leskelä esitti haasteen: miten kemia voisi tuulevaisuudessa entistä enemmän vaikuttaa ympäristöön ja muuttaa sitä paremmaksi, turvallisemmaksi ja puhtaammaksi. Sama asiaan viittaa myös kansainvälisen kemian vuoden tunnuslause ’Chemistry – our life, our future’ ja sen suomenkielinen versio ’Kemia – osa hyvää elämää’